Ruisrääkki, joka ei ollutkaan rääkki <3

Nämä ”kotikisat” ovat vähän tylsiä, mutta toisaalta niihin on kovin helppo osallistua 😀 Aamulla olin töissä, iltapäivällä juoksukuteet niskaan ja kaveri nappasi mukaan matkalta. Jonot Ruissaloon olivat pitkät mutta parkkeeraus on järjetty todella hyvin eli jono kulki nopeasti. Sillan kupeesta olikin ilmainen linja-autokuljetus juoksijoille. Viime hetken normaalit panikoinnit ja ilmoittautumisen katumiset kuuluivat taas asiaan mutta on se starttipyssyn ääni erikoinen: sen jälkeen juostaan! Tarjolla Ruissalossa on 10 km ”Ruisriikki” ja puolimaraton ”Ruisrääkki”.

Tämä oli ns. viimeinen kova treenini ennen parin viikon päästä olevaa maratonia ja kysyin koutsilta (Turun Urheiluliiton Pekka J. Lehtinen) mihin tahtiin tätä kannattaisi yrittää juosta. Odottelin siis jotain 7 min/km tahtia (loppuaika about 2:30) mutta koutsi totesi, että kutosen tahti onnistuu kyllä. Olin tosin vähän epäileväinen. Paniikissa vielä kyselin viime hetkillä mikä on paras keino seurata tahtia ja juuri ennen starttia sain vastauksen (Pekka oli toimitsijana samassa kisassa), että ”fiilis”. Nauratti 😀 Sää oli ideaalinen: 14 astetta ja pilvistä, ei sadetta.

No starttipistoolin pamaus sai ajatukset pois epäolennaisesta ja huomasin kellottavani kutakuinkin kutosen kilsoja. Ei paha, varsinkaan kun olo oli mitä mainioin. Alussa moni kirmaili ohitseni mutta en välittänyt asiasta: olo hyvä, tossu kevyt ja kellokin näytti ihan sopivia tahteja. Ihania ystäviä oli usempikin kannustamassa ja koutsiinkin tuli ”törmättyä” useamman kerran. Reisi oli vaivannut ennen kisaa ja loukkaantumisiin ei ollut tulevan maratonin takia varaa, joten seurasin oloa tarkasti. Olisi ollut vaikea paikka keskeyttää mutta yritin pitää sen vaihtoehdon myös auki. Kaverit varmistelivat oloani ja huutelin vastaukseksi, ettei juoksu ole ikinä ollut näin helppoa 😀 Paitsi 18 km kohdalla… En tiedä mikä henkinen notkahdus siinä kohtaa tuli, mutta pohdin ihan todella, pääsenkö maaliin! Tossu painoi ja maha sattui. Onneksi olo ei kauaa kestänyt ja pian itseluottamus olikin jo palannut 😀

Yht’äkkiä huomasin, että maaliin oli enää 2 km matkaa ja pyrähdin pieneen loppukiriin. Sain kiinni monta selkää, se on kivaa tuossa vaiheessa! Muutama ohiteltava huikkasi perään kannustuksia, vaikka kuulemma vähän epistä oli noin loppumetreillä ohitella 😀

 

Maalissakin oli tuttuja ja vaikka todennöisesti maalikameraan osui aika tuskainen ilme, oli juoksu kaikin puolin erittäin ihana! Loppuaika oli ennätykseni 2:04:28 (keskitahti 5:53) eli aika hyvin tuo koutsi minut tuntee 😉

Ehkä ensi vuonna alle kahden tunnin? Tavoitteita nyt ainakin saa olla 😀 Kiitos hyvin järjestetystä kisasta, suosittelen lämpimästi!

 

Opiskelemaan!

Sain syksyllä suoritettua myynnin ammattitukinnon (verkkokauppa ja -markkinointi) ja hyvin sujuneet opinnot saivat minut uskaltumaan myös toteuttamaan ”salaisen haaveni” liikunta-alan opinnoista 🙂 Pääsykokeet olivat keväällä ja erittäin pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen aloitin tällä viikolla opinnot Eerikkilän Urheiluopistossa. Täytyy sanoa, että nyt olen ihan_oikeassa_paikassa!

Lähipäiviä on 3 kuukaudessa ja ne asumme Eerikkilässä, tämän lisäksi saamme (paljon) etätehtäviä. Tahti on kova ja opittavaa paljon. Ala onneksi  kiinnostaa niin paljon, ettei opiskelu haittaa yhtään 😀 Itse tutkinto suoritetaan näyttökokein: saan ohjattavakseni niin yksilöasiakkaita kuin pienryhmänkin ja tämän lisäksi järjestän liikuntatapahtuman sekä elämyksellisen retken.

Ensimmäinen päivä meni urheiluopistoon, toisiimme ja koulutukseen tutustuen. Aikaa oli omatoimiseen liikuntaan ja illan päätteeksi oli saunavuoro.

 

Seuraava päivä oli ryhmäytymistä retken puitteissa mutta toki samalla kouluttajamme opettivat elämyksellisten retkien järjestämistä. Pyöräilimme, patikoimme ja meloimme kanooteilla Liesjärven kansallispuistossa. Melkoista mindfulnessiä olikin tuo patikointi juoksijalle 😀 Teki ihan hyvää välillä ihan vain nauttia luonnosta ilman mitään kiirettä!

Pyöräilyä välillä aika teknisessäkin maastossa 😀 Mutta hyvät pyörät maastossa nämä fatbiket!

Jätimme pyörät parkkiin ja jatkoimme kävellen Korteniemen perinnetilelle, jossa nautimme eväät. Nauroimme, että ryhmämme eniten käyttämä sana taitaa olla ”nälkä” 😀

Melontaa intiaanikanooteilla ja melomisen välissä LOUNAS! Melkoinen nälkä jo olikin 😀 Jälkkäriksi nokipannukahvit. Life is good!

Melominen tuotti alkuun hieman haasteita: a) oli ensimmäinen kertani ja b) ”moottorini” oli huippukuntoinen ironman 😀 Eli voimatasoissamme saattoi olla pientä epäsuhtaa. Onneksi pian huomasimme, että kun minun piti ohjata voimakkaammin, Pasin piti jättää melomatta. Eli ihan hyvin se lopulta meni, alun pienoisen siksakin jälkeen. Huh! Oli kivaa, vaikka vesi ei todellakaan ole suosikkielementtini. Melomisesta ei ole kuvia, sillä kännykkä oli turvassa, just in case 😀

Lopuksi vielä fillareilla Eerikkilään. Mahdollisimman nopeasti, koska NÄLKÄ 😀 Ruokapöydän kautta saunaan ja uimaan. Huikea päivä, josta vastasi pitkälti kouluttajamme Pasi Vesterinen Westareista.

Viimeiseen päiväämme kuului opintoja sekä polkupyöräergometritesi, jolla testattiin kestävyyskuntoa. Tulokset tulevat pian mutta ihan ok se taisi olla, kuten toki maratoonille treenaavalla pitääkin! Koutsini Pekka J. Lehtinen (TuUL) on saanut minut kyllä muutenkin ylittämään itseni.

Nyt opiskelemaan anatomiaa 😀 Hauskaa iltaa muillekin!

Polkujuoksua Kuhankuonolla

Ystävät houkuttelivat ihanilla kertomuksillaan minutkin mukaan polkujuoksuretkelle Kuhankuonolle. Kuhankuono sijaitsee noin 35 km päässä Turusta ja paikalle pääsee helposti myös bussilla.

Kuhankuonon reitistön polut kulkevat Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laajoilla ja yhtenäisillä metsäalueilla, kallioilla ja keidassoilla. Reitit johtavat mm. Vaskijärven luonnonpuistoon ja Kurjenrahkan kansallispuistoon sekä siihen kuuluvaan Pukkipalon aarnimetsään.

Reitistökokonaisuuteen kuuluvat nykyisin pitkälle etelään – aina Ruissalon saareen asti – yltävät uudet yhdysreitit, sekä näiden varrelle sijoittuvat rengasreitit Kullaanpolku ja Karevan kierto Maskussa, Ruskolla ja Raisiossa.

 

Reittejä on useita, eri mittaisia ja eri tasoisia. Lähdimme liikkeelle aikaisin lauantaiaamusta ja saimme nauttia luonnonrauhasta, muita ei tuolloin vielä poluilla näkynyt. Yleensä reitillä saakin kävellä rauhassa, sillä reittiä pyritään kiertämään samaan suuntaan, jolloin toisiin retkeilijöihin ei törmää. Juosten toki tämä ei ihan toteudu, koska kävelijöitä saa kiinni. Loppumatkasta alkoi näkyä paljon perheitä, osa reiteistä sopiikin hyvin myös lasten kanssa retkeileville ja täältä löytyy myös esteetön reitti.

PUKKIPALON REITTI 9 KM / 3,5 TUNTIA (KESKIVAATIVA REITTI)

Pukkipalon reitti on koko Kuhankuonon retkeilyreitistön suosituimpia osuuksia. Syykin on selvä – lounaisen Suomen hienoin vanhan metsän kohde, Pukkipalon aarnialue, sattuu tämän reitin varteen. Jos haluat nähdä metsän niin kuin Jumala sen tarkoitti, sinun on paras tulla tänne. Pukkipalo lähialueineen on osa Kurjenrahkan kansallispuistoa, ja jää siten kirveenkoskemattomaksi ikikuusikoksi tulevaisuudessakin.

Reitillä on pituutta kaikkiaan 9 km. Lähtöpaikkoja on kaksi, Rantapiha Savojärven rannalla, sekä Pukkipalon parkkipaikka. Makkaraa voi matkan varrella paistaa kolmessakin pisteessä, ja korkeimmille kallioille on sijoitettu levähdyspenkkejä maisemien katseluun. Reitti on kunnostettu helppokulkuiseksi kesällä 2006, joskin Huhtaniitunmäen, Paltanvuoren ja Takaniitunvuoren kalliot kysyvät kulkijaltaan sentään hiukan kuntoa. Reitin kiireettömään kiertämiseen kannattaa varata aikaa reilusti kolme tuntia.

Juoksin ystäväni kanssa Pukkipalon reitin sekä vähän extraa, mitaksi tuli 16 km ja aikaa meni leppoisasti hölkäten 2 h 15 min. Mukaan kannattaa ottaa tarpeeksi vettä (tällä reitillä meillä oli 1 litra/ henkilö) ja energiapitoista välipalaa. Kaveri on hyvä mukana, niin seuran kuin turvallisuudenkin vuoksi.

Juoksureitti oli maastoltaan vaihtelevaa: pitkospuita ja metsää, ei liian vaativaa näin alottelijallekaan. Maastojuoksukengät ovat hyvät paremman pidon vuoksi, varsinkin jos on yhtään kosteaa. Pitkospuilla saa juosta muutenkin varovasti, saattavat olla todella liukkaat!

 

Kuhankuonolla oli todella kaunista! Suorastaan noloa myöntää mutta oli ensimmöinen kertani siellä… Mutta ei takuulla viimeinen 😀 Suosittelen paikkaa niin polkujuoksuun kuin luonnonrauhasta hitaammin nauttimiseenkin.

Käyttämäni ravintolisät

En ole mitenkään tiukalla dieetillä, vältän kuitenkin prosessoitua ruokaa ja sokeria sekä syön säännöllisesti. Sokerinkin suhteen otan rennosti, sekä mies että lapsi tykkäävät leipoa… En kieltäydy herkuista (mutta eivät toki arkipäivääni kuulu) mutta vatsa kannattaa täyttää kunnon ruoalla.

Ravintolisillä ei siis voi paikata huonoa ruokavaliota mutta ”varmuuden vuoksi” käytän mm. monivitamiinia. Kaikille tarpeellisena pidän D-vitamiinia ja omassa tilanteessani myös rautaa. Raskas liikunta kuluttaa rautaa ja oma rautatilanteeni ei ole koskaan ollut häävi. Aamusmoothieen laitan mm. marja- ja viherjauheita.

Solgar vitamin d3

Solgar multi-billion dophilus -maitohappobakteerivalmiste

Solgar Formula V 2000 monivitamiini

Rauta vaihtelee, yleensä käytän nestemäistä. Tämä versio ostettu Saksan reissulta, tuote tosiaan vaihtelee. Varalla pidän myös  Solgarin Gentle Ironia mutta tosiaan tykkään nestemäisistä enemmän.

Nyt testissä on myös Puhdistamon OptiMSM +mustaherukka, siitä en osaa vielä sanoa sen enempää. Pitäisi auttaa palautumisessa, on siis rikkiä. Näyttää todella kauniilta, on tuo raidallinen hibiskusjauheen vieressä.

Olen testannut myös L-Arginiinia, en voi väittää huomaavani mitään erityistä… Käytin ensin Foreverin Argi-tuotetta, joka oli kallis mutta maultaan aivan mainio. Sen jälkeen olen käyttänyt edullisempaa Solgarin L-Argininea. Melkoisena ihmeaineena tätä aminohappoa pidetään,  googlettelemalla löytyy tietoa. Itse tunnun pärjäävän hyvin ilmankin.

Huom: Solgar-linkit ovat suosittelukoodillani varustettuja, jos tilaat ensimmäistä kertaa pitäisi niillä saada tilauksesta -5 USD.

Riikka Riikassa

Pikainen postaus kesäiseltä Riikan reissulta. Oli ensimmäinen reissuni Latviaan ja rakastuin: juuri sopivan kompakti, edullinen ja lähellä. Suosittelen!

Lähdimme Finnairin siivin lauantaiaamuna ja palasimme sunnuntai-iltana, ihan näppärä viikonloppureissu siis. Hotellimme Radi un Draugi oli erittäin hyvä ja kivalla paikalla, valitettavasti en sitä hoksannut kuvata… Hotellin aamupala oli aivan loistava (ihan parhaita testaamiani) ja tervetuliaisiksi sai lasillisen kuohuviiniä. Pahoittelivat lasin pienuutta mutta näin suomalaisen silmään oli kyllä ihan reilu 😀 Viiniä olisi tainnut saada siis enemmänkin.

Ainoa mikä hieman häiritsi, oli Riikan villi yöelämä. Lähtiessämme sunnuntaiaamusta lenkille, kaduilla oli vielä melkoisesti väsyneitä juhlijoita.

 

Hiukan geokätköilyäkin, tietysti… Helppo turistikätkö, kun aika alkoi olla kortilla.

Kävimme knavaristeilyllä ennen lentokentälle lähtöä, hotellihuone kun oli pitänyt luovuttaa aiemmin ja ihan koko aikaa ei jaksettu kävelläkään. Minusta hinta-laatusuhde oli ihan jees.

Ja toki reissuun kuin reissuun kuuluu pieni lenkki 😀 Tykkään kerätä Garminiin uusia paikkoja! Harrastuksensa kullakin, eikös?

Elokuun kilometrit

Elokuun kilometrit olivat hyvin lähellä tavoitetta. Hieman ehkä jäi vajaaksi, kun muutaman treenin jouduin perumaan aikataulujen tai jalkojen pettäessä. Kuukausi maratoniin ja tällä kuulemma pitäisi kyllä pystyä maraton suorittamaan juoksemalla 😀

Alla myös kuvia kuukauden treeneistä, FitSnap-sovellus on näppärä niitä tekemään. Mukana on niin puunhalausviikkoa kuin reissua Espanjaankin. Kuhankuonon polkujuoksusta on tulossa oma postauksensa. Ihana paikka!